13.4.20 Tehtävässä on annettu kappale, jonka massa on m = 0,3 kg, joka on ripustettu jouseen ja suorittaa vapaita pystysuuntaisia värähtelyjä amplitudilla 0,4 m. Kappaleen alkuasento on sama kuin staattisen tasapainon asema, ja alkunopeus on 3 m/s. On tarpeen määrittää jousen jäykkyyskerroin.
Ongelman ratkaisemiseksi voit käyttää kaavaa kappaleen värähtelyjaksolle jousella:
T = 2π √(m/k),
missä T on värähtelyjakso, m on kehon massa, k on jousen jäykkyyskerroin.
Ongelmaolosuhteista tiedetään, että värähtelyamplitudi on 0,4 m ja alkunopeus 3 m/s. Tiedetään myös, että värähtelyt alkoivat staattisen tasapainon asennosta, mikä tarkoittaa, että alkuhetkellä kehon potentiaalienergia oli maksimi ja liike-energia minimi.
Energian säilymisen lain avulla voimme ilmaista jousen jäykkyyskertoimen:
mgA^2/2 = kA^2/2 + mv^2/2,
missä g on painovoiman kiihtyvyys, A on värähtelyjen amplitudi, v on alkunopeus.
Ratkaisemalla tämän yhtälön k:lle saamme:
k = mg/(A^2) - v^2/(A^2) = 0,3*9,81/(0,4^2) - 3^2/(0,4^2) ≈ 16, 9
Siten jousivakio on noin 16,9.
Digituotteemme on ratkaisu Kepe O.?:n kokoelmasta tehtävään 13.4.20. fysiikassa. Ratkaisun viimeisteli ammattiopettaja ja se esitettiin sähköisenä asiakirjana.
Tehtävänä on määrittää jousen jäykkyyskerroin 0,3 kg painavan kappaleen vapaan pystysuuntaisen heilahtelun aikana alkunopeudella 3 m/s ja amplitudilla 0,4 m.
Ratkaisumme perustuu kappaleen jousella tapahtuvan värähtelyjakson kaavan ja energian säilymisen lain soveltamiseen. Tuloksena on tarkka jousivakioarvo noin 16,9.
Ostamalla digitaalisen tuotteemme saat ongelmaan valmiin ratkaisun, jota voit käyttää opetus- tai tieteellisiin tarkoituksiin. Kaunis html-dokumenttisuunnittelu tekee siitä helpon lukea ja käyttää.
Digituotteemme on ratkaisu Kepe O.?:n kokoelmasta tehtävään 13.4.20. fysiikassa. Tehtävä antaa jouseen ripustetun 0,3 kg:n kappaleen, joka suorittaa vapaita pystysuuntaisia värähtelyjä amplitudilla 0,4 m. Jousen jäykkyyskerroin on määritettävä, jos värähtelyt alkavat staattisen tasapainon asennosta alkunopeudella 3 m/s. Ongelman ratkaisu perustuu kappaleen jousella tapahtuvan värähtelyjakson kaavan ja energian säilymisen lain soveltamiseen.
Ratkaisussamme käytimme kaavaa kappaleen värähtelyjaksolle jousella: T = 2π √(m/k), missä T on värähtelyjakso, m on kappaleen massa, k on jousi jäykkyyskerroin. Ongelmaolosuhteista tiedetään, että värähtelyamplitudi on 0,4 m ja alkunopeus 3 m/s. Tiedetään myös, että värähtelyt alkoivat staattisen tasapainon asennosta, mikä tarkoittaa, että alkuhetkellä kehon potentiaalienergia oli maksimi ja liike-energia minimi. Energian säilymisen lain avulla ilmaisimme jousen jäykkyyskertoimen: mgA^2/2 = kA^2/2 + mv^2/2, missä g on painovoiman kiihtyvyys, A on värähtelyjen amplitudi, v on alkunopeus.
Ratkaisemalla tämän yhtälön k:lle havaitsimme, että jousivakio on noin 16,9. Ratkaisumme esitetään sähköisenä dokumenttina, jossa on kaunis HTML-muotoilu, joka tekee siitä helppolukuisen ja helppokäyttöisen. Ostamalla digitaalisen tuotteemme saat ongelmaan valmiin ratkaisun, jota voit käyttää opetus- tai tieteellisiin tarkoituksiin.
***
Tässä on ratkaisu tehtävään 13.4.20 Kepe O.?:n kokoelmasta:
Annettu: ruumiinpaino, m = 0,3 kg värähtelyn amplitudi, A = 0,4 m alkunopeus, v = 3 m/s sinun on löydettävä jousen jäykkyyskerroin, k.
Ratkaisu: Kappaleen värähtelyjakso jousella voidaan ilmaista jousen jäykkyyskertoimella ja kappaleen massalla: T = 2π√(m/k)
Värähtelyn amplitudi on suhteessa alkunopeuteen seuraavasti: A = v/(ω√(1 - (v/ωA)^2))
missä ω = 2π/T on syklinen värähtelytaajuus.
Korvaamalla T:n lausekkeen ensimmäisestä yhtälöstä toiseen ja ratkaisemalla k:n, saadaan: k = mω^2 = 4π^2m/T^2
Korvaamalla ongelmalauseen tiedot, saamme: T = 2π√(m/k) = 2π√(0,3/k)
A = v/(ω√(1 - (v/ωA)^2)) = 0,4 m
Ratkaisemalla k:n yhtälön saamme: k = (4π^2m)/T^2 = (4π^2m)/(4π^2(0,3/k)) = 16,9 N/m
Vastaus: jousivakio, k = 16,9 N/m.
***
Ongelmanratkaisu Kepe O.E. kokoelmista digitaalisessa muodossa on kätevä ja taloudellinen.
Laaja valikoima tehtäviä antaa sinun valita tehtävän jokaiseen makuun ja monimutkaisuustasoon.
Digitaalisen muodon avulla löydät nopeasti oikean tehtävän ja säästät etsimiseen kuluvaa aikaa.
Digitaalista ongelmanratkaisua voidaan käyttää lisämateriaalina kokeisiin valmistautumiseen.
Käyttäjäystävällinen käyttöliittymä ja kyky skaalata tekstiä tekevät digitaalisten tehtävien käytöstä mukavaa.
Mahdollisuus vaihtaa nopeasti tehtävien välillä mahdollistaa ajan tehokkaan käytön ja tuottavuuden lisäämisen.
Ongelmanratkaisun digitaalisen muodon avulla voit säästää tilaa hyllyillä etkä kuormita huonetta kirjoilla.